lauantai 29. marraskuuta 2008

Mietelause kaksi

Aseta päälle Abstraktikerroin neljä.

Ei Pavlovin koira rollaattorin päällä hauku.

perjantai 14. marraskuuta 2008

Sauvakävely ja Lordi

Sauvakävely, tuo supisuomalainen tyyli, jossa pariskunta voi leikkisästi vaihtaa tuulipuvun takkeja ja olla eripari väriä silti näyttää "tiimiltä". Englanniksi tätä kutsutaan nimellä Nordic walking. Pohjoismaalainen kävely.Hyvä! Ei oteta tästä itse koko vastuuta vaan sysätään jotain muidenkin pohjoismaalaisten niskaan.

Saman voisimme tehdä myös Lordille. Listatkaamme heidät aina Abban kanssa mainiten, että voitto pohjoismaille on suuri asia. Näin näytämme ylpeytemme, mutta sysäämme samalla osan syksyn lehdistä myös naapureidemme pihamaalle.

keskiviikko 20. elokuuta 2008

Mättöö!

Ranskalainen ystäväni kävi viime viikonloppuna lomilla. Toi tuliaisia.

Nyt syön lihapiirakkaa. HK:n sinistä välissä, Oltermannia, Turun punasta sinappia ja jälkiruo'aksi leipäjuustoa lakkahillolla. Ehkä pari Marianneakin vielä.

Voi veljet!

lauantai 9. elokuuta 2008

Poikien ympärileikkauksesta Suomessa

Ympärileikkaus Suomessa.

Ne maat missä kyseinen toimitus on laillinen päättäköön itse. Siinä asiassa voimme kyllä keskittää energiaa suurempiinkin vääryyksiin, mitkä jätämme tällä hetkellä varjoon.

Mutta kotimaassa. Meidän kulttuurimme ja lainsäädäntömme pyrkii takaamaan lapselle mahdollisimman turvallisen ja koskemattoman kasvuympäristön.

Ympärileikkaus ennen laillista vastuuta on moraalitonta meidän yhteiskunnassa. Mikäli vanhemmat voivat päättää lapseen koskemisesta ympärileikkauksen kohdalla, niin mikä erottaa tämän fyysiseen olemukseen kajoamisen toisenlaisesta?

Ja samaan aikaan toiseen sukupuoleen kajoaminen ennen rikosvastuullista ikää on kielletty eikä sitä olla laillistamassa. Eikö tässä ollutkaan kyse tasa-arvoisesta turvasta? Onko toinen sukupuoli tasa-arvoisempi, kuin toinen kun on kyse fyysisestä koskemattomuudesta?

Missä tapauksissa lapseen saa kajota missä ei? Voimmeko olla edelleen YK:n jäsen ja ylpeänä kertoa, että olemme allekirjoittaneet sopimuksen lasten oikeuksista?

Mikäli vanhemmat haluavat viedä lapsensa lomalle alkuperämaahansa, emme tietenkään tätä voi estää. Mutta Suomessa toimittakoon Suomen tavoilla, Roomassa Rooman.

lauantai 2. elokuuta 2008

Pakkoruotsi ei ole riittävän pakollista

Kun olin peruskoulussa ja sen jälkeen lukiossa, en pitänyt pakkoruotsista. Lähes fanaattisesti välttelin kaikkea ruotsiin liittyvää. Hieman ironisesti noin kolmannes ystävistäni oli suomenruotsalaisia.

Koulussa ruotsi oli helppo aine. Kunhan näyttäytyy tunnilla riittävän usein ja osaa erottaa lauseet "den häst som springer" ja "den springande häst", niin saa todistukseen numeron seitsemän. Joskus jopa kahdeksan.

Englantini opin Leisure Suit Larrylta ja Clive Barkerilta. Aluksi. Armeijan jälkeen oli sekalaisia töitä ja opiskelua väärässä oppilaitoksessa. Lupasivat opettaa Tietojenkäsittely Tradenomiksi. Mutta koska meistä olisi tullut ensimmäisiä Tietojenkäsittely Tradenomeja, koko koulutussuunitelma oli hieman lapsenkengissä. Opiskelimme huomattavasti enemmän kirjanpitoa kuin tietojenkäsittelyä. Koska koulutus ei ollutkaan riittävän tietokoneita käsittelevää, motivaatio oli aika maissa. Päätin hakea uutta työtä, sillä silloiset kolme osa-aikaista duuniakaan evät olleet sitä mitä halusin tehdä.

Hain sekä osa-aikaista, että täysipäiväistä. Päätin, että jatkan kirjanpitokursseja, jos saan mielekkään osa-aikaistyön ja jos kokopäivätyön, niin tuo koulu saa jäädä. Eräs tietokoneyritys kiinnostui. Kävin teknisiä testejä ja muita kokeita. Jossain vaiheessa kuvioon tuli englannin kielen taidot. Ihmettelin hieman, mutta ajattelin, että amerikkalaisen yrityksen sisäinen kommunikointi tulee hoitaa englanniksi. Ja siitä syystä pitää englantiakin osata.

Soittivat tiistaina. Sain paikan. Sanoivat, että muuten kaikki on varmasti selvää, mutta työpaikka on Dublinissa, Irlannissa. Kysyivät olenko vielä kiinnostunut. No työpaikat mitä silloin oli, olivat sitä varten, että mahan saa täyteen ja vuokran maksaa. Ja opiskelupaikka oli väärä. En tiedä mitä kyseinen opiskelun haara nykyään on, mutta uskon sen olevan huomattavasti parempi melkein kymmenen vuoden harjoittelun jälkeen. Sanoin, että mikä ettei. Kysyivät tarvitsenko sittenkin mietintäaikaa. Olin varma, etten.

Kysyin koska pitäisi aloittaa. Sanoivat, että maanantaina. Haluanko lennot torstaille vai perjantaille? Auto, suurin osa huonekaluista, televisio, viitisen tietokonetta... niistä piti päästä eroon. Ja etsiä paikka muutamalle sadalle CD levylle. Jos vaikka sunnuntaina? Tavarat piti kuulemma hakea perjantaina, mutta lennon voi siirtää sunnuntaille. Joten pakkasin tavarani, myin ylimääräiset ja lähdin Irlantiin.

Vasta siellä opin oikeasti käyttämään englantia puhekielenä. Vaikka kommunikointi sujuu, on puhuminen aina opettavampaa kuin koulunpenkki. Silti, koulunpenkki antaa perustan. Kun ymmärtää kielioppisääntöjä, voi käyttää uusia sanoja helpommin. Kauhukirjallisuus ja tietokonepelit opettivat minulle sanastoa, mutta koulu opetti miten oppia uutta kielioppisääntöjen muodossa. Puhumaan oppi puhumalla.

Jossain vaiheessa matkaa jäin Alankomaihin. Huomasin, että Amsterdamissa asuessa ei opi puhumalla hollantia kovin helposti. Amsterdamissa asuu niin monta kansallisuutta. Varmasti jokaisesta maasta, ja muutamasta maasta, joita ei ole enää. Siksi kaikki puhuvat englantia äidinkielensä lisäksi. Ja koska ulkomaalaisena en ymmärrä paljoa ja puhun hassulla aksentilla, monet vaihtavat englantiin. Liikkeissä asioidessani pidän aika lailla niistä, joiden juuret ovat lähi-idässä. Jos puhun hollantia, he puhuvat minulle hollantia, kunnes sanon, etten pysy enää perässä. Liikkeissä asiointi sujuu, normaali keskustelu ei.

Tietysti kursseilla oppisi, mutta halusin oppia puhumalla. Luen joka aamu päivän sanomalehdet. Kun ymmärtää ääntämyksen ja lukee tekstiä, ymmärtää miten kieli rakentuu. Moni sana on kirjoitettuna eri, mutta lausuttuna hyvin lähellä englantia. Kuitenkin, lähes kaikki sanat, jotka eivät kuulosta englannilta näyttävät kirjoitettuna ruotsin kaltaisilta. Kieliopissa taas on hieman saksalaisia piirteitä.

Saksaa osaan hyvin vähän. Minulla oli saksalainen kämppäkaveri. Kun kuunteli tarinoita meidän kommelluksista, kun hän jutteli saksalaisten ystäviensä kanssa saksaksi ja muutaman kerran Saksassa lomaillessani osaan suurin piirtein saman verran saksaa, kuin hollantia muutaman vuoden asumisen jälkeen. Saksassa kun ei pärjää englannilla. Varsinkaan suurkaupunkien ulkopuolella.

Hollantia lukiessani näen koko ajan sanoja, jotka tiedän, että ovat samankaltaisia, kuin ruotsinkielessä. Ymmärtäisin monia sanoja huomattavasti helpommin, jos vain olisin lukenut ruotsia kunnolla. Tiedän, että tuo tarkoittaa samaa sekä ruotsiksi, että hollanniksi, mutta en vain tiedä mitä tuo sana tarkoittaa. Koulussa se opetettiin, mutta keskityin enemmän piirtämään pääkalloa vihkonkanteen. Ihan esimerkkinä verbi 'puhua'. Hollanniksi se on 'prata'. Mitä se on ruotsiksi?

Ennen kuin muutin pois Suomesta, en osannut arvostaa ruotsia. Mitä sillä tekee Ruotsin ja Närpiön ulkopuolella? Nykyään ymmärrän, että se olisi mahdollistanut hollannin kielen oppimisen vain kuuntelemalla. Harmittaa, että pitää mennä kursseille tai muuttaa Amsterdamin ulkopuolelle, vaikka ilmainen - pakollinen koulutus olisi ollut järjestettynä.

Ruotsinkursseista pääsee vain läpi liian helposti. Koska se on pakollista ja moni ei siitä sen takia pidä, opettajat katsovat vähän liian helposti läpi sormien. Ei, minun ruotsintaitoni eivät ole kahdeksikon luokkaa. Ei todellakaan. Mielestäni pakkoruotsi ei ole riittävän pakollista. EU:n myötä meidän tulee oppia kommunikoimaan muun Euroopan kanssa. Ja vaikka jokin tietty kieli ei kiinnostaisi, katso mihin kielipuuhun se kuuluu. Tarvitsetko muita kieliä samassa puussa?

Lopuksi täytyy kyllä mainita, että en syytä Suomen koululaitosta siitä, etten opi hollantia riittävän nopeasti. Oma laiskuus ja ruotsinkielen vastaisuus ovat ne suurimmat. Tiedän useammankin tapauksen ystäväpiiristäni, jotka ovat oppineet ihan puhuttavan hollannin samassa ajassa minkä minä olen täällä viettänyt. He ovat vain jaksaneet puhua hollantia myös silloin, kun toinen vaihtaa englantiin. Ainoastaan sitä kritisoin, että ruotsinkursseilta pääsee läpi aivan liian helposti ja sen takia, että osa suomalaisista on niin voimakkaasti sitä vastaan, niin että kielen opiskelua katsotaan vähän turhan helposti läpi sormien.

Silti, vastuu sinun oppimisesta on viime kädessä sinulla. Koulu vain yrittää pelastaa sinut itseltäsi.

torstai 26. kesäkuuta 2008

Ihmis(apina)oikeudellinen kompastuskivi

Espanja myönsi ihmisoikeuksia ihmisapinoille. Älkää välittäkö Helsingin Sanomien otsikosta, sillä Espanjalaiset oikeasti tarkoittivat ihmisapinoita, eivätkä apinoita. Valitettavasti tämänkaltainen virhe on järkyttävän suuri, kun liikutaan näillä vesillä.

Ihmisapinaprojektin sivuilla kuitenkin selvennetään, että ei kaikkia apinoita olla muuttamassa ihmisiksi. Ainoastaan ihmisapinoita.

Tässä tuleekin kiemurainen kompastuskivi. Mitä tällä sanamuodolla tarkoitetaan? Ihmisoikeuksia, "Ihmisoikeuksia", vai ihmisoikeuksien kaltaisia oikeuksia? Se, mitä ihmisapinaprojekti ajaa takaa, on hyvä idea. Mutta halutaanko samanlaisia oikeuksia, vai samoja oikeuksia? Liitetäänkö ihmisapinat mukaan ihmisten oikeuksiin, vai annetaanko niille oma luku lakikirjasta? Siinä on valtava ero.

Olen kyllä sen puolella, että eläinten kohteluun tulee kiinnittää huomiota. Oma mieleni vain miettii aina ensin, miten tätä voisi käyttää väärin. Kuten verkkoturvallisuuden käsittäminenkin lähtee siitä, miten voi murtautua suojattuun verkkoon, niin Homo Sapiens Sapiens sukuun kuuluvien ihmisten ihmisoikeuksien puolustuksellinen ajattelu tulisi aloittaa siitä miten lakien puitteissa voi ihmistä käyttää hyväksi. Kun aukot keksii, ne voidaan tilkkiä.

Minua mietitytti välittömästi lehtiartikkelin luettuani, että jos muuten ihmisapinalla on oikeuksia siihen, ettei kiduteta mm. sirkustempuilla tai eläinkokeilla, mutta esimerkiksi eläintarhaan saa vangita, niin mikäli tämä ihmisoikeuslaki on sama laki, eikä vain samanlainen laki, niin silloinhan liikutaan liukkailla jäillä. Mikäli simpanssilla ja ihmisellä on sama oikeus vapauteen, niin mikä estää minua vangitsemasta simpanssia ja ihmistä omaan eläintarhaani, kunhan molemmilla on hyvät oltavat siellä? Vai onko ihminen tällöin tasa-arvoisempi, kuin simpanssi tämän saman lakipykälän edessä?

Itse en tule allekirjoittamaan ihmisapinaprojektin vetoomusta oikeuksista, ennen kuin tiedän varmasti, että laki tulee olemaan eri, vaikkakin sisällöltään samankaltainen, kuin varsinaiset ihmisoikeuslait ja kunhan saan varmuuden, että näiden oikeuksia ei voida soveltaa missään muotoa ihmisten kohteluun. Varsinkin kun eri lähteistä luettuna ihmisapinat tai apinat saivat tai tulevat saamaan ihmisoikeuksia, "ihmisoikeuksia" tai ihmisoikeuksien kaltaisia oikeuksia.

Mutta mikäli sinä joko tiedät aiheesta minua enemmän tai et ole kiinnostunut lukemaan pienellä präntättyä, voit käydä allekirjoittamassa vetoomuksen täällä.

torstai 12. kesäkuuta 2008

maanantai 19. toukokuuta 2008

Seitsemän kuolemansyntiä, osa 1: Ylpeys

Nyt tuntuu hieman ylpeältä. Yksi valokuvistani valittiin juuri Helsingin Sanomien viikon lukijakuvaksi.

Ylpeys voidaan yliviivata. Kuusi jäljellä.

Ja vielä toinen kerta kun kuva on lehdessä lähiaikoina.

lauantai 5. huhtikuuta 2008

Siis ihan oikeastikko NATO:on?

Ei kai tässä ihan oikeasti olla menossa NATO:on? EU on ihan hyvä idea vahvana kauppaliittona. En kyllä muistaakseni sotilasliitosta sopinut kenenkään kanssa. Ja NATO:ssahan on EU:n ulkopuolisia voimia ja tahoja. Toisaalta, kun Euroopan Perustuslaki pukkaa päälle, niin mitäpä sitä enää vinkumaan yksittäisen osavaltion puolesta. Sen jälkeen seisomme yhdessä.

Tai kaadumme yhdessä.

tiistai 1. huhtikuuta 2008

Ei-Niin-Salatut Elämät

Satuin lukemaan keltaisempaakin lehdistöä. Etusivun uutiset kuin saippuasarjasta.

Vanhanen murheellinen Kanervan erosta
Katainen purskahti kyyneliin

Mutta kaikkien aikojen ällöttävin juorupalstalle kuuluva etusivulööppi -palkinnon voittaa...



En ihan oikeasti taas ymmärrä...

Mutta nyt on ohi. Saammeko pian tietää ihan valtamediankin lehdistä mitä siellä Sloveniassa keskusteltiin Kanervan tekstiviestien lisäksi? Eikös siellä joku kokous ollut? Ihan semmonen pikkunen saunailta tai jotain...

Aprillia?

Pekka ja Sananvapaus

Helsingin Sanomat sai Kanervan "kohuviestit" päivää ennen kuin Hymy ilmestyi.

Itse en ymmärrä mikä koko jupakassa oli k(u)ohuttavaa, kuin se että Ex-Ministeri Kanerva kielsi aluksi koko tekstittelyn. Ministereillä on myös yksityiselämä. Käsittääkseni kirjesalaisuus, johon tekstiviestitkin kuuluvat, kattaa myös julkisuuden henkilöt. Ehkä laki ei ole sama kaikille.

Lukuunottamatta hätävaletta, jonka minä voin antaa anteeksi poliitikollekkin, mikäli se koskee vain hänen työhön liittymätöntä yksityiselämää, niin ei aiheessa ollut mitään niin suurta kerrottavaa.

Työsuhdekännykästä lähetti muutaman viestin. Eikö se ihan verottajallekkin ilmoiteta, että on kännykkäetu? Ja sekin siitä syystä, että verottaja tietää työsuhdekännykästä soitettavan myös yksityisiä puheluita ja ehkä muutama tekstiviestikin. Moni viesti oli lähetetty illalla tai yöllä, eli ei se ole työaikaakaan häirinnyt.

Asia ei mennyt seksiin asti, eikä käsittääkseni edes puhelinseksiin asti, joten "pettämiskeskustelu" olisi pitänyt käydä Ilkan ja Elinan kesken.

Se toinen nainen oli eroottinen tanssija. Eli siis verot maksava työssäkäyvä. Vai onko joitain laillisia aloja, joiden edustajien kanssa Ministeri ei saa seurustella tai, no, tehdä "sitä"? Tupakkayhtiön alempi toimihenkilö, turkisfarmari, eroottinen tanssija ja toimistohenkilö optiikkatuotteiden maahantuojalla?

Mikä tästä sitten teki niin suuren jutun? Lehdistö kansan avustuksella. Kansaa ei kiinnosta politiikka, vaan sirkushuvit. Lehdistö viittasi kintaalla etiikalle ja kirjesalaisuudelle. Sananvapauden nimissä. Suvuhuomautuksena: Kun huutaa jatkuvasti "Sananvapaus! Susi! Sananvapaus! Susi!" niin milloin voi uskoa, että susi syö sanomalehteä?

Aatos Erkon lehdet maamme suurimman sanomalehtitalon omistajana omaa niin paljon valtaa, että hän saa jopa ulkoministerimme erotettua. Jopa Presidentillämme on vaikeuksia erottaa joku ihan vaan siksi kun siltä tuntuu. Erkolla on kuitenkin siihen valta. Suurempi kuin Presidentillämme.

En kuitenkaan väitä, että Aatos olisi siinä suhteessa pahansuopa. Aatos on bisinesmiäs. Ei hän ihan hyväntekeväisyytenä hommaa pyöritä. Kansa vaatii sirkushuveja. Kyllähän Eduskuntatalo hieman Colosseumia muistuttaa. Näemmä kansalle sopii oikein mainiosti, että sananvapauden nimissä voi yksityisasioita julkaista - ja vielä uutisina viihdeuutisten sijaan.

Susi söi Pekan. Ja kansa hurrasi.

sunnuntai 30. maaliskuuta 2008

Suomen politiikka amerikkalaistuu

...tai ainakin se mitä kansa tietää politiikasta. Ilkka Kanerva oli Sloveniassa EU-ulkoministerikokouksessa. Tässä huippukokouksessa keskusteltiin mm. mitä Ilkka oli lähettänyt tekstiviesteinä jollekkin tanssijalle. Mitään muuta järkevää ei siellä ilmeisesti keskusteltu. Ei ihme, jos Ilkka on vähän väsynyt jos on joutunut setvimään ykstyiselämäänsä kun olisi politiikkaakin keskusteltavana.

Ulkoministerinhän toimiin ei kuulu oikeastaan politiikka, vaan oman yksityiselämän setviminen.

Koska media on edelleen se mistä saamme suurimman osan siitä tiedosta mitä maailmalla tapahtuu, haluaisinkin ehdottaa, että viihdeuutiset pidetään siellä viihdeuutisten puolella, johon minun ei ole tarvetta mennä. Kanervan tekstiviestiseikkailut ja Britney Spearsin huumesekoilut ovat mielestäni molemmat viihdeuutisia, eikä kuulu oikeiden uutisten joukkoon.

Se, että ulkoministerimme hoitaa tehtävänsä hyvin, mutta yksityiselämässään vokottelee vaikka kuinka härskisti jotakuta naista ei ole millään muotoa toisiinsa rinnastettavia asioita. USA:ssa, tuossa kaksinaismoralismin luvatussa maassa, poliitikot joutuvat eroamaan täysin politiikkaan liittymättömistä asioista, kuten esimerkiksi jos joku sattuu koputtamaan väärään vessanoveen, tai jos sattuu harrastamaan seksiä väärän naisen kanssa. Sekö on tulevaisuutemme? Poliitikoista superjulkkiksia, joiden poliittiset näkemykset ovat toisarvoisia?

Joka ikinen suuri sanomalehti Suomessa on "spammannut" omat nettijulkaisunsa lähiaikoina jo kolmesti.

Ensiksi USA:n presidentinvaalit ovat niin kovin tärkeitä, että Euroopan uutisia ei tarvitse päivittää.

Toiseksi Vanhasen oman yksityiselämän jahkailut on Vanhasen ja koko Suomen muita tapahtumia tärkeämpiä.

Nyt Kanerva valloittaa kaikki kotimaan palstat omilla tekstiviesteillä.

USA:n presidentivaalit nyt liittyvät osittain jopa politiikkaan, mutta noilla kahdella muulla spammaus-kampanjalla ei saa muuta aikaan kun hukutetaan oikeat uutiset roskauutisiin. Mitä lehdistö haluaa peitellä? Uutta NATO-jäsenyyttämmekö?

lauantai 29. maaliskuuta 2008

Isi, mitä oli demokratia?

Suomihan lähtee mukaan nopean toiminnan joukkoihin NATON:n kanssa jo. Eikä siinä vielä kaikki. Ostetaan jo yhteisiä sotilaskuljetuskoneita. Kun ei haluta NATO:on, niin silti näyttäisi, että sinne mennään kysymättä.

lauantai 22. maaliskuuta 2008

Mietelause

Tempus fugit. Eli vitut tempuista.

(Pahoittelut pitkästkä kirjoitustauosta. Ollut kiireitä.)

perjantai 7. maaliskuuta 2008

Kuinka päästä NATO:on?

1. Ehdotetaan julkisesti.

Tästä seuraa kansan kielteinen suhtautuminen.

2. Ehdotetaan uudestaan.

Ei vieläkään.

3. Mainoskampanja NATO:n puolesta!

Eikä kansa vieläkään halua sotia. Pahaiset.

4. Mainostetaan lisää ja tehdään neuvoa-antava kansanäänestys.

Vieläkin kansa on vastaan.

5. Unohdetaan koko kansalta kysyminen ja vaihvihkaa vain liitytään ensin Nopean Toiminnan Joukkoihin, ja sen jälkeen voidaankin jo suoraan mennä NATO:on. Hullu se nykypäivänä jotain "puolueetonta" yrittää näytellä.

Hyvä, etteivät mitään äänestystä tuosta järjestäneet. Joku voisi vaikka luulla, että meillä on demokratia.

perjantai 22. helmikuuta 2008

Sinä olet epäiltynä rikoksesta!

Ennen Suomessa olit epäilty rikoksesta jos sinut voidaan kytkeä johonkin rikokseen millään muotoa.

Olit syytön, kunnes syylliseksi todistetaan.

Suomeen halutaan pientä muutosta, jonka jälkeen olet epäilty. Piste.

Syyttömyyden todistaminen on turhaa, sillä pysyt edelleen epäiltynä.

Miksi? Poliisi haluaa vaivihkaa sormenjälkirekisterin käyttöönsä.

Lapsipornohysteria Suomessa tuhoaa maineemme

Kiitos, Presidentti Tarja Halonen, että et käyttänyt veto-oikeuttasi ja vetänyt sairasta lapsipornoon liittymätöntä lapsipornolakia pois.

Olet toiminnallasi jo epäsuorasti loukannut Thaimaan kuningasperhettä pahimman kaavan mukaan.

Vaadinkin, että et tuhoa enempää meidän mainetta ulkomailla ja lennät Thaimaaseen pyytämään kuningasperheeltä henkilökohtaisesti anteeksi tätä järjetöntä lakia ja törkeää loukkausta.

torstai 21. helmikuuta 2008

Suvi Lindénin Silmänkääntötemppu

Suvi Lindén käyttää hienoa taktiikkaa käännyttääkseen puheen sananvapaudesta yksittäisiin tapauksiin. Hän siis suoraan sanottuna valehtelee - joko itselleen tai meille kansalaisille.

"Missään tapauksessa en voi hyväksyä sitä, että lapsipornon levittämisestä keskustellaan ikään kuin sananvapauden testaamisena. Kyseessä on törkeä rikos, johon suhtautumisessa pitää olla yhtä tiukat pelisäännöt kuin vastaavan materiaalin jakamiseen esimerkiksi painotuotteina." - Kuka on puhunut lapsipornon levittämisestä sananvapautena? Suvi kääntää asioita.

Suuri kohu vapautta rakastavien ihmisten keskuudessa on tullut juuri siitä mustasta listasta, jolla yritetään muuttaa Suomen vapaus Kiinan kaltaiseksi holhoukseksi.

Kun on olemassa musta lista, jota kukaan ei saa nähdä, kansalaisen vastuu on kysyä: Kuka vartioi vartijoita?

Nyt tällä valheen levittämisellä Suvi yrittää kääntää asian siten, että puhe olisi ihmisen oikeudesta levittää lapsipornoa. Ei, tästä ei ole kyse. Lapsiporno on kamala asia, eikä sitä tulekkaan hyväksyä. Uutisartikkelista ja Suvin puheen sävystä saa kuvan, että Matti Nikki pitää oikeutenaan levittää lapsipornoa sananvapauden nimissä. Joko tämä on puhdasta disinformaatiota - kansalaisille valehtelua tai Suvi ei oikein ymmärrä mitä se lapsipornoon liittymätön lapsipornolaki sisältää.

En hyväksy lakia, joka ei estä lapsipornoa millään muotoa, vaan avaa mahdollisuuden vapauden rajoittamiselle. Lapsiporno ei ole vapaasti saatavilla verkossa. En ole törmännyt moiseen vuosiin, vaikka Googlenkin hakuasetuksista olen ottanut filtteröinnin pois. Lapsiporno kulkee suljetuissa verkoissa, jonne mattimeikäläinen ei vahingossa eksy. Kiinan vapaudenrajoituspolitiikan omaksuva "lapsiporno" laki Suomessa on suunnattu siihen, ettei kukaan vahingossa mene lapsipornosivuille ja tule "käännytetyksi" pedofiiliksi. (Suvi, tiedäthän, että pedofiiliksi ei voi noin vain "oppia". Myöskään homoseksuaaliksi ei voi "kouluttaa" ketään. Myöskään ei voi ketään opettaa tummaihoiseksi tai vaaleaihoiseksi. Ne eivät ole oppimisesta kiinni olevia asioita, joten älä pelkää.) Joten, lapsipornon kannalta koko laki on turha. Salaisen sananvapauden rajoittamisen kannalta tuo on aivan loistava lista! Nimenomaan se, ettei meillä ole oikeutta edes tietää mitä emme saa tietää. "Arvaa mikä on pahasta sulle?" - "No?" - "En kerro."

Suvi, mitä mieltä sinä olisit tästä ehdotuksesta?

Ehdotan, että jokaiselle suomalaiselle laitetaan pakollinen ranneke GPS paikantimella. Tähän paikantimeen siru, joka kertoo kuka olet ja minkä ikäinen. Myös sukulaissuhteet laitetaan tähän siruun. Jos joku aikuinen menee viittä metriä lähemmäs alaikäistä lasta, jonka sukulainen ei ole siinä viiden metrin säteellä, niin 30 sekunnin kuluttua paikannin lähettää ilmoituksen poliisille. Hyväksytkö tämän vai kannatatko lapsipornoa? Valitsetko oikein vai väärin? Mustan vai valkoisen? En halua, että tästä kysymyksestä keskustellaan yksilönvapauden kantilta. Lapsiporno ei ole yksilönvapausasia.

keskiviikko 13. helmikuuta 2008

Arvasinhan! Musta lista tulee laajenemaan

Kun uusi älyttömyys tuli Suomeen ja poliisi osti käyttöön epämääräisen mustan listan, jolla estetään tavallisen kansalaisen "kääntyminen" pedofiiliksi, tiesin silloin sen tuottavan ongelmia. Asiasta kailotin keskustelupalstoilla kovaan ääneen, sillä epäilin, että ensiksi se saattaa aiheuttaa ei-pedofiliaa sisältävien, mutta siitä keskustelevien tai kantaaottavien sivustojen päätymisen tälle epämääräiselle ja kovin neuvostoaikaisen kuuloiselle listalle.

No nyt on käynyt niin, että sivusto, joka ajaa sananvapautta ja on pitänyt listaa niistä sivuista, jotka salainen poliisi pitää mustalla listalla, on joutunut tälle samaiselle mustalle listalle.

Epäilin jo silloin, että se laki avaa ainoastaan oven laajennuksille, sillä lapsipornon kanssa koko lailla ei ole mitään tekemistä. Tavallinen kansalainen lapsipornosivuille eksyessään ei yhtäkkiä käänny pedofiiliksi, vaan sulkee sivuston ja ilmoittaa asiasta viranomaisille. Pedofiiliringit eivät taas pyöri avoimissa verkoissa. Joka tapauksessa tämä laki on "tehty turvaamaan peruskäyttäjää".

Hah!

Koska musta lista ei ole nähtävillä, ei olisi kovinkaan hankalaa lisätä esimerkiksi Pirate Bay sivustoa tälle listalle. ÄKT:han haluaa, että Pirate Bay lisätään listalle. Miksei Suomen lakeja muuteta taasen ja lisätä pykälä, jolla mahdollistetaan Pirate Baynkin estäminen?

Jotta hallitseminen olisi mahdollisimman helppoa, ehdotankin, että kiellämme kaikki sivut, paitsi ne jotka valtiomme on katsonut sellaisiksi, että ne eivät heikennä isänmaallisuuttamme. Kiinasta voimme aluksi pyytää vaikka mallin tällaisen aloittamiseksi. Turhaan pelleilemme jonkin "sananvapauden" tai "mielipiteenvapauden" kanssa. Lopetetaan tällainen tekopyhyys ja kielletään kaikki reilusti, niin ei tarvitse valehdella kansalaisille.

Lisää aiheesta:
http://lapsiporno.info/
http://hack.fi/~muzzy/lapsiporno/

keskiviikko 6. helmikuuta 2008

Uutiset tänään



Uutisissa tänään: USA:n vaalit. Vaalit USA:ssa. Hillaryn kommellukset USA:n vaaleissa. Obama vs. Hillary vaalitaistossa. Supertiistai! Yhdysvaltojen vaalit.

Muualla maailmassa ei sitten mitään merkittävää tapahdukkaan.

tiistai 5. helmikuuta 2008

Riitta Junnilalta loikkii sammakoita suusta

Luin juuri Iltalehteä ja siinä kerrottiin kuinka vihainen isä oli tullut koululle räyhäämään.

Ei siinä mitään, mutta mikä on mielenkiintoista on se, että edelleen tämä ei mielestäni ole ihan lehtiuutisen arvoinen juttu. Paitsi nykyisessä yhteiskunnassa, jossa normaalista tehdään hysteerisellä tavalla epänormaalia. Siitä syystä tämän ala-asteen rehtori, Riitta Junnilan kommentti on loistava esimerkki sammakosta, joka ei saa lipsahtaa suusta:

Rehtorin mukaan isä oli epäillyt, että hänen lastaan kiusataan. Isä ei ollut aikaisemmin kertonut epäilyistään luokan omalle opettajalle, vaan tilanne tuli koululle yllätyksenä.

- Ei se ollut vakavaa kiusaamista, vaan ihan tavallista poikien nahistelua, Junnila selvittää.
Ei näin saa sanoa. Jos jokin kiusaaminen ei ole vakavaa, vaan ihan tavallista poikien nahistelua, se voisi johtaa siihen, että lapsilla nahistelua tapahtuu oikeassakin elämässä. Ja tällöin lapsi voi ehkä oppia nahistelusta jotain. Tämä voi pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että lapsella on aikuiseksi kasvettuaan työkaluja käsitellä myös negatiivisia asioita. Tähän emme voi päästää yhteiskuntaa enää. Miten käy esimerkiksi mielialalääkemarkkinoille jos jokainen lapsi kasvaisi tasapainoiseksi aikuiseksi?

Lapsille ei saa antaa mahdollisuutta oppia selvittämään asioita itse. Silloin kun itse olin koulussa, pienemmät nahistelut annettiin olla tai tuli jälki-istuntoa riitapukareille - molemmille. Vakavempaan, itse koulukiusaukseen kyllä puututtiin, mutta nahistelut otettiin nahisteluina. Valitettavasti luokaltani kasvoi myös johtotehtäviinkin yltäneitä ihmisiä. Kouluni epäonnistui työväen kasvatuksessa.

Työnantajana kyllä haluaisin alaisekseni sellaisen ihmisen, joka on kasvatettu välttämään konfliktia ja jolta puuttuu kaikki työkalut puolustaa itseään - kun kerran aina on ollut opettaja tai joku viranomainen suojaamassa. En minä mitään hyväntekeväisyyskauppaa rakentaisi. Siksi on aivan loistavaa, että kasvatamme lapset juuri näin kuin nykypäivänä teemme. Odotankin innolla, että nämä nykyiset ala-astelaiset alkavat olemaan siinä iässä, että voivat tulla minulle töihin. Ja töitä saavatkin tehdä. Olemattomalla korvauksella.

Itsetunto haittaa nyky-yhteiskunnassa.

perjantai 1. helmikuuta 2008

Luun kasvatusta ja lihastulostimia

Luin taas lehtiä. Suomessa ollaan ensimmäisenä maailmassa saatu kasvatettua yläleu'an luuta potilaan omista kantasoluista.

Tämä alkaa olemaan loistavaa. Vaikka suosinkin elintenluovutusta, niin toivon mukaan kun tämä tästä kehittyy voimme saada kasvatettua omat varaosat. Ei tarvita sydämenluovuttajia, eikä pitkiä jonotusaikoja.

Muutenkin tieteessä ollaan tällä saralla päästy pidemmälle. Luin jokin aika sitten, että tiedemiehet ovat onnistuneet konvertoimaan tavallisen mustesuihkutulostimen siten, että he pystyvät tulostamaan kuvioita bakteereilla, jotka elävät, muodostaen elävän tulosteen.

Myöskin mieleeni iski tutkimus lihaskudoksen kasvattamisesta laboratoriossa. Vaikka tämä menee hieman Avaruuden Kauppamiehet kirjan Chicken Little tyyliseksi, voisi tämä silti olla loistava tapa ruokkia maailmaa. Pallo alkaa olemaan täynnä ja ruoka tulee olemaan yksi suurimmista ongelmista tulevaisuudessa. Jo nykyinen kasvatustapa on erittäin epäinhimillinen eläimille, joten tällä saa lihansyöjän lihanhimon tyydytettyä ilman, että sillä eläimiä rääkätään. Mitä suuremmaksi lihantarve kasvaa populaation kasvaessa, sitä tehokkaammin joudumme kasvattamaan ja sitä mukaa kasvatettujen eläinten elinolot heikkenevät.

Toivottavasti näistä kaikista saadaan aikaan jotain hyödyllistä ja kustannustehokasta. Valitettavasti kustannustehokkuus on se kärkiasia.

Odotankin aikaa, jolloin kantasoluista otetulla näytteellä voidaan suoraan tulostaa paikalleen luut ja pienestä näytteestä uusi sydämen osa, samalla kun ravintolassa tulostetaan pihvi lautaselle.

torstai 31. tammikuuta 2008

Taas outo uni

Taas kerran näin oudon unen. Tällä kertaa pakko laittaa suomenkieliselle puolelle, sillä se sisältää referenssejä, joita ei ulkomaalainen ymmärrä.

Jostain mielen syövereistä pukkasi lentomatkaa varmaan. Olimme vanhan suomalaisen kaveriporukan kanssa menossa lentokoneella jonnekkin. En muista mihin lento oli menossa. Mutta naamat oli vanhat tutut. Koko kone oli täytety juuri niillä idiooteilla, joiden kanssa tuli Helsingissä juotua Karhu poikineen.

Kone oli leveä, isot istuimet ja niitä oli toisella puolella neljä vierekkäin, toisella kolme. Penkit olivat samanlaiset kuluneet kangaspenkit, kuin Elokuva-arkiston. (Ellei niitä ole uusittu viime vuosien aikana.) Tosin ne olivat kuluneen viininpunaiset. Eri alueet oli eroteltu puuhelmiverhoin.

Istuimme jokaisella muovikassillinen Karhua mukana paikoillamme omalla alueella ja mölysimme. Lentoemo (saako tuota sanaa enää käyttää nykypäivänä, ettei joku radikaaliryhmä hermostu?) tarjoili kahvia ja meidän alueen läpi mennessään ei edes pysähtynyt, kun näki jokaisella olutpullon.

Sitten tuli kuulutus kun lentokapteeni laitteli koneita käyntiin. Iku Viitanenhan se siellä. Selosti TPS-Kärpät ottelun väliaikatuloksia siinä välissä kun kertoi mihin olimme menossa, mihin korkeuteen noustaan, mikä on sää, suunta ja nopeus... Hirveässä jurrissa. Pelotti. Sanoin eräälle kaverille, että nyt on joku pielessä, ja voisin ottaa seuraavan lennon. Naurahti. Muutkin yhtyivät siihen ja sanoivat, että istu nyt alas vaan. Rupesin hermostumaan, kun laidalta toiselle tämä Iku Viitanen koitti saada konetta kiitoradan päähän.

Nousin ylös ja sanoin, että kyllähän täältä pois pääsee. Muut sanoivat, että istu nyt tai muuten lennät ulos täältä. Sitähän halusin, mutta samassa lentoemo istutti minut penkkiin. Melko jykevällä otteella niinkin hento ihminen tarrasi olkapäästä.

Kone lähti eteenpäin edelleen horjuen ja vaappuen ja vauhtia ei tainnut olla riittävästi - ainakaan mielestäni. Kun eturengas nousi, niin heräsin.

Harmi.

maanantai 28. tammikuuta 2008

Karmeaa!

Vaikka yleisesti valitankin siitä, kuinka valtion avustuksella media pitää alkoholia ehdoin tahdoin otsikoissa, niin nyt on minunkin vuoroni!

Helsingin Sanomat kertovat, että Kuorma-auto kolaroi viinalastissa Kehä III:lla.

Tässä kohdassa alkoi yhtäkkiä Vesku Loirin laulama Lääketieteen Opiskelijan Epätoivo -nimisen kappaleen loppukohta yli suositellun 85 desibelin voimakkuudella pääni sisällä.

Suomessa asuessani olen asunut mm. Heikinlaaksossa noin parisataa metriä tapahtumapaikasta! Ei olisi tarvinnut edes autolla käydä katsomassa josko siellä olisi pari ehjäksikin jäänyt, ennen kuin palokunta tulee sotkemaan tilanteen!

Voi tuskaa! Voi epäonnea! Miksen ollut paikalla?

perjantai 25. tammikuuta 2008

Ja se kaikki olikin pilaa!

Pedofiili puun takana! Susi, susi, susi!

Lapset eivät nahistele, vaan pahoinpitelevät toisiaan! Susi, susi, susi!

Vanhemmat eivät nosta polvelle ja ojenna lastaan oikein isän kädestä, vaan törkeästi pahoinpitelevät lastaan! Susi, susi, susi!

Hysteria iski jälleen. Mainitsin tuossa hetki sitten, että "silloin, kun minä olin nuori" niin ei pikkupoikien välisistä nahisteluista lehdissä juteltu. Jos koulussa olin tappelussa, niin eipä siitä rikosilmoitusta tehty, vaan kotona tuli ympäri korvia kun ei oltu käyttäydytty.

Jos kaikki tuommoinen nahistelu aiotaan poistaa ja tehdä maailmasta THX1138 / Equilibrium -tyylinen paikka, niin kyllä siihen se pakollinen lääke tarvitaan. Ei nahistelua saa pois sillä, että laki sanoo niin. Pikkupojat eivät vielä pysty käsittämään mitä laki on. Ja vaikka pystyisivät, niin mitäpä poliisi siinä tekisi jos tekijä on alle 15-vuotias? Antaisi puhuttelun? Toimii ehkä kerran. Samalla syö auktoriteettiä vanhemmilta.

Kun normaalista nahistelusta tehdään epänormaalia ja vanhemman ojennus on pahoinpitelyä, jää jäljelle ainoaksi ratkaisukeinoksi poliisin kutsuminen. Sillä saa huomiota. Niin kuin nyt.

Kun tämä lastensuojelu on jo hysteeristä panikointia ja kaikesta pienestäkin nostetaan iso, maanlaajuinen jupakka, niin mitä sitten tehdään kun oikeasti joku paha asia tapahtuu?

Susi, susi, susi!

Lisää susia tulee, eikä ainoastaan metsistä. Mutta mikä niistä on Sepe?

torstai 24. tammikuuta 2008

Sammakoita loikkii Anne Frankin puun ympäri

Luin Helsingin Sanomia ja siinä kerrottiin, että Anne Frankin talo sijaitsee Keizersgrachtin kaupunginosassa. Itse en ole kuullut moisesta kaupunginosasta. Onko Helsinginkin lähistöllä Kehä I:n kaupunginosa? Tai Vantaanjoen kaupunginosa?

Erehdyksiä sattuu, mutta niin kauan kun on kanaalin nimi kirjoitettuna edessä ja maps.google.com toiminnassa, ei tällaista mokaa pitäisi sattua.

Kuten Googlen kartoista voi havaita, on Keizersgracht yksi niistä kanaaleista, jotka kiertävät Amsterdamin keskustan ympäri. Se sijaitsee Prinsengrachtin ja Herengrachtin välissä. Eli kanaalit ovat Prinssin-, Keisarin- ja Herrankanaali.

Miksei minun toilailuista kirjoiteta lehdissä?

Luin lehdestä, että pari isompaa poikaa oli heittänyt 7-vuotiaan jäihin! Kauheaa!

No on se. En sitä kiellä. Mutta onko se nyt niin iso asia, että maanlaajuisessa lehdessä puidaan jotain yksittäistä kiusaustapausta?

Itse pikkupoikana otti naamariin urakalla. Eikä siitä kukaan kirjoittanut edes parin rivin juttua paikallislehden mielipidepalstallekkaan.

5-6 vuotiaana olen ollut suljettuna jäiseen lumilinnaan. Pääkaupunkiseudulla kerätään lumet niihin paikkoihin mihin mahtuu ja niistä välillä kasvaa niin isoja kasoja, etten ymmärrä miten niillä traktoreilla saa lumen niin korkealle. Semmoiseen oli rakennettu linna isojen poikien toimesta. Ja syvä vankityrmä, ilmeisesti. Menin katsomaan ja he telkesivät sinne minua suuremmalla lumipallolla ja tilkitsivät sen pallon sen ovensuun eteen. Menivät naureskellen pois, kuulin äänistä. Onneksi se oli kaivonmallinen, että sieltä ihan tunnissa kahdessa sain työnnettyä itseni ylös, kun ne reunat oli varmuuden vuoksi kynttilällä jäädytetty. Miksei tämä tapaus ollut lehdessä?

Jäihin heittely oli arkipäivää. Höh. Mentiin vapaaehtoisestikin leikkimään heikoille jäille.

Eikö tuollakaan toimittajalla ollut oikeasti mitään uutista kirjoitettavana? Vai onko juuri saanut ylennyksen paikallisesta ilmaisjakelulehdestä oikein Iltikseen?

tiistai 22. tammikuuta 2008

Pedofiliahysteria

Media ei ole kansakunnan peili. Kansakunnan on peilattava mitä media kertoo meidän olevan.

Viinahan on ollut kieltolain jälkeen otsikoissa jatkuvasti. Mutta viinan rinnalle media ottaa silloin tällöin uuden teemaongelman, jonka jokaisen suomalaisen on sisäistettävä.

Nyt se on ison maailman mallin mukaisesti pedofilia. En todellakaan hyväksy tätä toimintaa. Mutta en myöskään hyväksy pakkolääkintää. Ennaltaehkäisevää rangaistusta en hyväksy, enkä myöskään mitään kemikaalia elimistöön, mitä joku ei halua. En näe pakkolääkityksen periaatteen takana paljoakaan eroa Yhdysvaltojen myrkkyruiskeiden kanssa. Toinen vain on hieman voimakkaampi ruiske, kuin toinen. Eikä kumpaakaan saa ruiskutettava itse valita.

Nyt on ongelmana se, että missä se pedofiili piileksii? Kun itse olin kouluikäinen, niin aina silloin tällöin joku äijä eksyi koululle ihmettelemään. Joku liimanhaistelija saattoi olla vähän eksyksissä ja joku laitapuolen vanhempi herrasmies yritti talvella päästä lämmittelemään hetkeksi.

Namusedistä puhuttiin ja tuntemattomien matkaan ei saanut mennä. Se riitti. Lapsi ei välttämättä pysty käsittämään määritettä "pedofiili" eikä lapsen tarvitsekkaan. Lasta tulisi pedofiilien lisäksi suojata siltä määreeltä mitä pedofilia sisältää. Namusetä on hyvä määre. Setä, joka on tuntematon, mutta antaa namuja. Jos hänen matkaansa menet, hän voi "tehdä sinulle jotain pahaa, eikä päästä sinua näkemään äitiäsi". Ei lapsen tarvitse osatakkaan määreitä "raiskaus" tai "hyväksikäyttö". Kyllä ne aikuisten termit ajan myötä selkenee sitten kun pään sisällä on työkalut niiden ymmärtämiseen. Yhtälailla lasta saattaa hämmentää pedofilia, kuin moisen määreen opettelu. Toinen vain toista hieman enemmän.

Nyt luin lehdestä, että joku epämääräisempi äijä on ollut jonkun koulun lähellä. Autokin nähty. Tekstiviestirumba lähtenyt, eikä olla vielä edes varmoja kuuluuko auto miehelle vai onko ne eri tapauksia. Eikä edes tietoa mitä se äijä on koululla sekoillut. Yrittikö edes lähennellä ketään vai oliko vain eksyksissä? No pedofiilihan sen on pakko olla. Ja onneksi rekisterinumero on tiedossa, jotta auton omistajankin otsaan saadaan pedofiilileima. Vaikka olisikin varastettu auto.

Ei sillä, kyllähän pedofiliaan tulee puuttua. Mutta tämä nykyajan pedofiliamainoskampanja tuottaa mielestäni vääränlaista tulosta. Pelätään hysteerisesti kaikkia yli 15-vuotiaita miespuolisia henkilöitä jotka sekuntia pidemmäksi aikaa laskevat katseensa kehenkään itseään nuorempaan tai edes uskaltavat mennä sitä lähestymiskiellon viittäsataa metriä lähemmäs alaikäistä.

Ainahan voi ottaa sen perussuomalainen tekopyhän asenteen "jos sillä yhdenkin pelastaa..." Suomalaiset ovat tässä tekopyhyydessä kohta Isoa-Britanniaa edistyksellisempiä. Siellä jokunen vuosi taakseppäin suuri joukko sakinhivutus mielessään meni hakkaamaan erään lääkärin ovea, sillä hän oli kehdannut tämän sairaan viehtymyksensä laittaa oikein metallikohokirjaimin oveensa: Pediatri.

Noh, kyllä yhden henkihieväriin piestyn lastenlääkärin kestää, jos sillä pelastaa yhdenkin lapsen.

Toisaalta minulla ei ole itselläni lasta, joten en tietenkään voi asettua lapsen vanhemman kenkiin. Tokkopa lainaisivatkaan kenkiään. Koska minulla ei ole tätä ajattelukykyä häiritsevää aivovauriota, joka vanhemmille tulee lapsen syntyessä, kykenen ajattelemaan järjellä ja sulkemaan tunteen pois. Osaan laskea myös matemaattisesti. Joudumme antamaan lasten vanhemmille anteeksi heidän järjen vähyyden silloin, kun tunteet ajavat kaiken muun ohi.

Harmi vain, että media ruokkii itseään vanhempien peloilla jotka eivät itse kykene ajattelemaan loogisesti ja se ilmenee juuri mainitsemani hysterian tavoin.

Lisäys 23 Tammikuuta, Iltalehdestä poimittuna:

- Tällaisissa tilanteissa on vaarana erehtyä henkilöstä. Siksi toivonkin, että ihmiset jättäisivät kaikki toimenpiteet poliisille, [rikoskomisario Paavo] Myöhänen vetoaa.
Aivan totta. Tämä oli pääpointtini koko kirjoituksessani.

perjantai 18. tammikuuta 2008

Määrä on laatua

Seuraava tarina kertoo tositapahtumia, vaikkakaan nämä kaikki eivät ole tapahtuneet minulle. Kirjoitan ensimmäisessä persoonassa, mutta tämä on kollektiivinen nykyajan kuvaus perustuen omiin ja ystävieni kokemuksiin, sekä havainnointeihin ympäriltäni.

Nykypäivän laatu mitataan määrällä. Tulosvastuu kaikessa. Yritykset leikkaavat kuluja ja tietenkin myös materiaalin tulee olla halpaa maksimaalisen voiton takaamiseksi. Myyjää ei kiinnosta se, joka miettii kahden alennus CD levyn väliltä ja haluaa kysyä pienen kysymyksen, vaan hän joka on jo DVD-kokoelma kainalossaan katsomassa uutuuslevyjä silmäillen mp3-soitinvitriiniä näyttäen määrätietoiselta. Määrä on laatua.

Kun saan ensimmäisen laskun sähköyhtiöltä. Summa on €900 sähköstä yhdeltä kuulta, epäilen, että siinä on virhe. Saan selville, että sähköyhtiö koostuu kolmesta tytäryhtiöstä. Yksi on puhelintukipalvelu. Toinen hoitaa laskutuksen ja kolmas jakelun. Luonnollisesti ne on menneet yrityksille jotka ovat onnistuneet tekemään alimman tarjouksen. Tarkoittaa, että ne ovat kolmen eri yrityksen alaisuudessa, joilla ei luonnollisesti ole mitään tekemistä keskenään. Määrä on laatua.

Soittaessani tukipalveluun, heitä ei ole palkattu vastaamaan osaamisensa vaan puhelumäärän vuoksi. Intialaisella aksentilla vastaava George ei välttämättä edes ymmärrä ongelmaani, mutta se ei olekkaan tukipalveluiden tarkoitus nykypäivänä. Se, että tukipalvelu on olemassa on hyvä myyntivaltti. Ja juuri niin monta henkilöä töissä, että kaikki puhelut vastataan. Miten puhelut hoidetaan on toissijainen juttu. Määrä on laatua.

"George" ottaa tietoni ylös hänelle valkenee, etten olekkaan Brysselissä vaan Amsterdamissa. Hetken selvitettyäni asiaa hänelle saan perille, että Ranskan sijaan ne säilyttävät Amsterdamia Alankomaissa. Kun hän on saanut välttävästi kirjoitettua tiedot ylös, mutta hänen flow-charttinsa ei sisällä juuri minun ongelmaani. En soittaisikaan jos itse saisin hoidettua. Hän kertoo eskaloivansa tämän jonnekkin. Tiedä sitten minne. Kuulemma huomenna minulle soitetaan. Heti neljän päivän jälkeen soitan perään ja kysyn mitä on tapahtunut. Koska ongelmani oli hankala, on eskalointitiimi tulosvastuun vuoksi hoitanut kaikki helpot työt ensin. Näyttää paremmalta kun "hankalia" töitä on hoidettu suuri määrä eskalointitiimissä. Määrä on laatua.

Saan selvitettyä, että laskutus johtuu siitä, että olen asunut asunnossa yli puoli vuotta maksamatta laskua. Ja he pystyivät laskuttamaan minua vasta kun rekisteröin itseni. Yritän kertoa, että en ole asunut koko maassa puoli vuotta sitten. Vasta kun saan Espanjasta vanhalta vuokraisännältä kopion sopimuksesta, he suostuvat kuuntelemaan minua. Lasku on tullut automaattisesti edellisen asukkaan maksamattomuuden vuoksi. Automaattinen järjestelmä on ehdoton, eikä laskutuksessa työskentelevien henkilöiden tietotaito riitä korjaamaan vikaa. Määrä on laatua.

Tietenkin tuen kanssa menee viikkoja. Sillä aikaa summa nousee €1500:en, sillä jakelu ei ole korjannut asiaa. Kun saan jakelun myöntämään virheensä, on laskutuksesta vastaava yritys laittanut summan jo perintään. Tietenkin. Kun asia on perinnässä, on vaihtoehdot joko maksaa tai mennä oikeuteen. Perintää ei saa peruttua. Myöntävät virheensä, mutta samalla pyytävät sitä virheellistä summaa. Tietenkin heillä on jo lakimiehet valmistelemassa omaa puolustusta, jossa jätetään tämä virheellisen summan myöntäminen kätevästi pois. Sähköttä ja luottotiedot menettäneenä pyydän poliisia ja ulosottomiestä ottamaan kengät pois kun kirjaavat ylös minun tavaroitani, mutta he nauravat ja suuntaavat alivuokralaistenkin tavaroiden kimppuun. Ei auta, vaikka näytän sähköpostejani, että jopa jakelu myöntää laskun olevan virheellinen ja itse asiassa minun tulisi maksaa reilusti alle €100. Luuttuan lattian kenkien mukana kulkeneista koiranulosteista kylmällä vedellä. Määrä on laatua.

Kimpaantuneena menen ulos syömään, kun kynttilällä munakkaanpaisto on tuskallisen hidasta. Mitä on kaupungissa tarjolla? Pikaruokaa, pikaruokaa, pikaruokaa. Halpaa lihaa ja ruskeaa salaattia. Jauhelihan tai kalan makuista falafelia. Menen sen sijaan ravintolaan. Kun pyydän annoksen kanssa ranskanperunoitten sijaan valkosipuliperunoita, tarjoilija poistuu hetkeksi ja palaa kertoen, että nyt on kyllä mahdollista tilata sivuannoksena valkosipuliperunat. Ranskalaiset kuuluvat annokseen joka tapauksessa. En halua kiusata tätä alipalkattua opiskelun ohella tarjoilevaa henkilöä, joten huokaisen ja tilaan sitten sivuannoksena, mutta pyydän jättämään ranskalaiset pois vaikka ne kuuluu hintaan. Enkä myöskään halua majoneesia. Kun annokseni tulee, huomaan, että valkosipuliperunoitten kanssa näköjään kestää. Hullua kuvitella, että kaikki tilattu ruoka saapuisi samaan aikaan pöytään. Onneksi ei ole useampaa syömässä. Se voisi olla jo ylitsepääsemätön ongelma. Syön niitä ranskalaisia vältellen sitä majoneesia sen aikaa kunnes se teelautasen kokoinen kahdeksan Euron sivuannos saapuu. Vielä pitäisi tippi jättää. Jätänkin - mutta pieninä kolikkoina. Määrä on laatua.

Jotain jälkiruokaa. Ostaessani hedelmiä ja marjoja törmään appelsiinin kokoisiin mansikoihin. Isoja, kauniita. Itse asiassa epäluonnollisen kauniita. Maistuvat hieman happamalle vedelle. Mutta ovat isoja. Määrä on laatua.

Huomaan, että uudet merkkikenkäni alkavat jo toisena päivänä repsottaa kulmasta. Maksoivat yli €100. Eikö siihen hintaan voisi sen lenkkitossuja valmistavan kouluikäisen sijaan ostaa vaikka koneita tekemään lenkkareita? Sukkani kuluvat puhki kantapäästä, paitani saumat purkautuvat ja D, sekä G kirjaimet irtoavat rinnasta. Noh, määrä on laatua.

Avaan nettikahvilassa Helsingin Sanomat. Luen, että poliisi on menettämässä yli 600 virkaa lähivuosina. Poliisi ei halua etsiä yhtä suurrikollista, vaan useita pikkurikollisia. Juurta on turha kitkeä, sillä se poistaisi myös pienrikollisuutta. Mitä useampi pidätys ja lyhyempi tutkinta-aika, sitä paremmat tilastot. Pikkurikollisen tutkinta-aika voi olla muutamakymmen päivää. Suurrikollisen voi venyä jopa yli sadan. Määrä on laatua.

Menenkin tästä juomaan seitsemännen kupin pikakahvia. Määrä on laatua.

keskiviikko 16. tammikuuta 2008

Risikolta lipsahti sammakko suusta

Paula Risikko yrittää käyttää maalaisjärkeä, joka ei ole valitettavasti nykypäivänä sallittua. Maalta muutetaan kaupunkiin, jolloin maalaisjärjen käytöstäkin on luovuttava.

Hän uskoo, että valistuksella olisi muka jokin vaikutus, eikä hupaisat keräilytarrat alkoholijuomien etiketeissä muka vähentäisi alkoholin kulutusta. Valistus toimi ennen, kun ihmisillä oli vielä vastuu omista teoistaan, mutta nykypäivänä toimii "kerää-koko-sarja" tyyliset keräilytarrat.

Lue aiheesta Helsingin Sanomien kirjoituksessa "Risikko ehdottaa, että viinan varoitustarroista luovutaan".

Vaadinkin, että valtio ja media jatkaa viinamainostustaan normaaliin tapaan nostamalla asiasta suuren hälyn. Pitämällä alkoholin tabuna saamme varmasti alennettua alkoholinkulutusta.

tiistai 15. tammikuuta 2008

Tanka

Tulihan se jo. Muotoilin sen fiksummin. Mutta tankana.

Ikkunan kajo
Peilikuvani siinä
Lumihiutaleet
Tanssivat kuin tähtinä
Avaruus on tässä nyt

maanantai 14. tammikuuta 2008

Runo. Kai.

Ystäväni kirjoitti runon. Se kirvoitti mieleni syövereistä oman. Lisään sen hänen bloginsa kommenttien lisäksi myös tänne. Nopeasti tehty, eikä haiku muodossa. Idea tullee selville.

Katson ulos ikkunasta.
Lumihiutaleet muistuttavat tähtiä peilikuvani ympärillä.
Avaruus on tässä.

Kummastelua sanoista

Mitä on baliikki ilman kalaa?
Mikä on sanan 'potra' määritelmä?
Miksei sitä käytetä muun sanan yhteydessä, kuin 'pojan'?
Voiko ihminen häikäillä, vai onko negatiivinen muoto ainoa oikea tälle sanalle?

Jos määräisesti seisoo, niin sana on "seisoa". Jos epämääräisesti seisoo, sana on "seisoskella". Jos määräisesti juoksee, sana on "juosta". Jos epämääräisesti ryntäilee, sana on "juoksennella". Jos varmasti rakastaa, sana on "rakastaa". Entä jos vain hieman epämääräisesti rakastaa?

Lisää myöhemmin, kun tulee mieleen.

lauantai 12. tammikuuta 2008

Päivän Aforismi Pt.2

Katsoin eilen House M.D. sarjan jaksoa Detox. Tri. House lopetti kipulääkkeiden syönnin ja kun jalkaan sattui paljon, hän löi käteensä huhmarilla. Minulla tuli seuraava mieleen:

Zen Hoito

Valitti kättään
Potkaisin häntä polveen
Eikä kiittänyt

perjantai 11. tammikuuta 2008

Valtion Viinamainos

Jälleen kerran alkoholin mediamainostus on liikkeellä. Kieltolain jälkeen on Suomen alkoholilakeja muuteltu toistuvasti ja niitä on minun elinikäni aikana puitu niin usein, että en muista yhtään viikkoa jolloin alkoholi ei olisi ollut otsikoissa.

Tapa, jolla alkoholista puhutaan Suomessa ja sen väkipakolla otsikoissa pitäminen vain pitää alkoholin tabu-asemassa. Nyt Helsingin Sanomissa kauhistellaan, kun olutpullon hinta on tippunut vuodenvaihteessa tulleen uuden lain myötä. Laki merkitsee, ettei oluesta voi antaa enää paljousalennusta. Ilmeisesti laki myös merkitsee, kuten Risikko korosti, ettei yksittäin myytävä olutpullo voi olla halvempi kuin monipakkauksissa myytävä.

En usko, että alkoholin hinnalla on muuta kuin hetkellisiä vaikutuksia. Kun alkoholipolitiikkaa muutetaan viikottain, on ne hetkelliset vaikutukset jatkuvia. Suomessa ei uskalleta odottaa mitä tapahtuu. Kun alkoholiveroa laskettiin, ei mennyt montaa viikkoa kun kauhisteltiin, kuinka alkoholikulutus kasvoi. Yllättäen. Muutaman kuukauden jälkeen jo luovutettiin ja vaadittiin uudestaan muutosta. Ei kulutus tasaannu viikoissa. Uusi on aina hienoa. Kyllä se arki palaa.

Aloitetaan vaikka siitä, että alkoholimainontaa voisi helpottaa jottei valtion ja uutislehtien tarvitse enää isoin otsikoin mainostaa "uutisina". Tulee halvemmaksikin veronmaksajalle kun mainosrahat menevät alkoholituotteita myyvän yhtiön, eikä valtion kassasta.

Itse asun Alankomaissa, jossa lähikaupastani saan puolen litran nelosoluen hintaan 33 centtiä. Kori lähtee hieman alle kahdeksalla eurolla. Kaupan kalleinkin olut on siinä 90 centin paikkeilla. Mikäli ostan oluen joka maksaa €1.1 - €1.4, niin oletan, että se on Belgialainen erikoisolut, joka on valmistettu munkkiluostarissa joka vuoden seitsemännen maanantain aamukasteesta.

Silti Alankomaissa ei juoda niin hillitöntä määrää. Eikä varsinkaan kerralla. Miksi? Alkoholi on arkista. Ruo'an kanssa ei ole ongelma juoda olutta, ilman että tarvii toinen ottaa tai että pöytäseurue ihmettelee kuinka sitä nyt keskellä päivää juodaan.

Eurooppaa paljon kiertäneenä voin sanoa, ettei missään muualla, kuin Pohjoismaissa ole alkoholista tehty jotain ihmeellistä ja erikoista. Suomalainen kun juo illan aikana koko korin olutta, on tämä "kova jätkä". Espanjalaisessa seurueessa kun juo koko korin tai muutaman pullon viiniä, niin espanjalaiset katsovat, että "kuka tuo moukka on?" Suomessa alkoholi vaan pidetään itsetarkoituksellisena, kun muualla alkoholi on illanvieton oheistarvike.

Mikäli tätä hysteeristä eessun taassun venkslaamista ei lopeteta, ei tule suomalaisten juomatavatkaan muuttumaan. Valistus toimii paremmin, kuin pakotus.

maanantai 7. tammikuuta 2008

Vihje Kalle Isokalliolle

Luin Kalle Isokallion kolumnin Iltalehdestä, jossa hän puhui eläkkeiden hinnoista.

Erityisesti tämä kohta:

Jos jonain teoreettisena viikkona Lilius ja kaksikymmentä sorvaria siirtyisi eläkkeelle, mikä olisi tuolla viikolla eläköityneiden keskimääräinen eläke? Oletetaan että Lilius saa 60 000 euroa ja sorvarit 3 000 euroa kuussa sitä eläkettä. Tuolla viikolla eläköityneiden keskieläke on silloin 5 700 euroa kuussa, eli keskieläkkeet ovat nousussa. Niiden kahdenkymmenen sorvarin mielestä eläke ei kuitenkaan ole 5 700 euroa, vaan se on edelleen se 3 000 euroa kuussa. Mutta minkäs teet, kun tilastot kertovat toisin?
Tässä puhutaan siis normaalin keskiarvon (aritmeettinen keskiarvo) sijaan mediaanista? Hyvä idea, mutta mielestäni painotetulla keskiarvolla voitaisiin saada tarkempi tulos.

Mutta parahin Kalle, en suotta pidättelisi hengitystäni median keskiarvolaskujen muuttumiseksi korrektimpaan suuntaan. Olen jo useasti tuskastellut median lukuarvojen osaamattomuuden kanssa. Jopa kirjoittanut asiasta englanninkieliseen blogiini.